Mielenhallinta ja hengittämisen voima

Mielenhallinta parantaa suorituskykyä

Olen työmatkalla ja ajan autoa. On loppusyksyn aikainen aamu, niitä kuulaita kauniita aamuja, kun ilmankosteus tiivistyy pakkasen puolella olevan tien pintaan tehden siihen niin sanottua mustaa jäätä. Nopeutta on vain 50 km/ tunnissa. Kumarrun kevyesti ottamaan jotain viereiseltä penkiltä – ja menetän auton hallinnan. 

Kaikki tapahtuu sekunneissa, mutta mieli on kirkas. Ajaudun vastaantulevien kaistalle, liian nopea korjausliike ja auto heilahtaa rajusti takaisin omalle kaistalle. Jälleen liian nopea korjausliike ja uusi ajautuminen vastaantulevien kaistalle. Vielä yksi nopea korjausliike ja huomaan vastaantulevan rekan. Käännän ratista reilusti ja auto pyörähtää takaperin menosuuntaan, liu’un hetken tienpiennarta perä menosuuntaan, ja auto pysähtyy.

Olen ajanut autolla työmatkoilla kymmeniä tuhansia kilometrejä, joka säässä. Olen käynyt mielessäni läpi mahdollisia vaaranpaikkoja ja tehnyt mielikuvaharjoituksia uudestaan ja uudestaan. Siis miettinyt miten toimin, jos jostain syystä menettäisin auton hallinnan.

Uskon, että tämä harjoittelu mahdollisesti pelasti henkeni tuona kauniina mutta liukkaana aamuna.

Jos et hallitse mieltäsi se hallitsee sinua

Opeta autonominen hermosto rauhoittumaan. Henkeä uhkaavissa tilanteissa on päästävä parhaaseen mahdolliseen suorituskykyyn nopeasti. Poliisin erikoisjoukot, panttivankineuvottelijat ja muut ääritilanteissa toimivat käyttävät tarkkaan mietittyjä, tieteellisesti tutkittuja menetelmiä hallitakseen mielensä. Lue aiheesta lisää täältä.

Myös urheilijat käyttävät mielenhallintakeinoja yltääkseen parhaaseen suoritukseen. Ja meistä aivan jokainen joutuu elämänsä aikana stressaaviin tilanteisiin. Jotkut päivittäin.

Jos haluamme kehittää kykyä toimia paineen alla ja kehittää kykyä luoda parempi tilannekuva paineen alla, niin aivan ensimmäiseksi meidän on kiinnitettävä huomiomme fysiologisiin taitoihin. 

Jotta voimme vaikuttaa mieleen meidän täytyy ensin vaikuttaa fysiologiaan, autonomisen hermoston toimintaan. Koska jos päästämme tilamme liian nopeasti joko ylivireiseksi tai jännitys ehtii vaihtua peloksi, joka ehtii vahvistua paniikiksi, olemme menettäneet tilanteen hallinnan. Siinä kohtaa ei mitään ole enää tehtävissä. Ajattelulla ja tunteilla me emme pysty tilannetta korjaamaan. 

Autonominen hermosto on tahdosta riippumaton. Se säätelee esimerkiksi sydämen sykettä ja hengitystiheyttä. Hyvä kirjoitus autonomisesta hermostosta ja ns. vagaalisesta jarrusta löytyy täältä. 

Hengitysharjoitus avuksi stressinhallinnassa

Autonomisen vasteen saat hallintaan nopealla vagaalisella jarrulla – tekemällä niin sanotun resetoivan hengityksen. Resetoiva hengitys on osa stressinhallintatyökaluista, joilla voi vaikuttaa kehon fysiologiaan. Sen voi tehdä voimakkaana harjoituksena, mikäli fysiologiaan on vaikutettava nopeasti tai kevyempänä. Kevyempänä harjoituksena hengität sisään pitkään ja rauhallisesti, muuten kuten yllä.

Kokeile tätä hengitysharjoitusta: 

Hengitä voimakkaasti sisään, niin että vatsan seutu ja keuhkojen alaosa täyttyvät ilmasta. Jatka sisään hengittämistä ja täytä myös keuhkojen yläosa. Pidätä hengitystä hetki ja aloita tasainen uloshengitys vasteen kautta. Huulet estävät ilman nopean ulostulon. Uloshengityksessä tulee olla vaste ja se tehdään huulilla. Uloshengityksen tulee olla aina pidempi kuin sisäänhengityksen. Samalla kun hengität ulos, purista syviä vatsalihaksia yhteen – ikään kuin painat sykkeen alas. 

Kun olet tehnyt resetoivan hengityksen – ja se tehdään vain kerran – jatka rauhallisella, tasaisella hengityksellä. 

Ja kuten kaikki taidot niin myös hengittäminen tavalla, jolla voit tietoisesti vaikuttaa autonomiseen hermostoon on taito, jota pitää harjoitella. Aina kun tunnet, miten jännitys sisälläsi kasvaa tai huomaat olevasi kiihtynyt niin tee tämä harjoitus. Hengitä sisään syvälle, mahdollisimman alas, pidätä ihan pieni hetki henkeä ja sitten vasteen kautta hengitä ulos. 

Tämä harjoitus ei yksinään riitä, jos olet menossa tilanteeseen, jossa vaaditaan optimaalista suoritusta, mutta tämä on alku. Tämä hengitysharjoitus avaa ikään kuin fysiologisen ikkunan sinulle, jolloin saat lisää aikaa tilanteessa. 

Mihin hengitystekniikat auttavat?

Hengitystekniikat ovat tärkeä osa mielenhallinnan työkaluja ja hengitys vaikuttaa moneen asiaan kehossamme. Oikeanlainen hengittäminen alentaa stressiä ja jännityksiä, auttaa palautumaan ja parantaa vastustuskykyä. Voisi sanoa, että hyvinvointi rakennetaan hengitystaitojen päälle. Hengittämisestä voit lukea lisää täältä. 

Hyvät elämän-, tilanteen- ja stressinhallinnantaidot koostuvat kuitenkin monesta rakennuspalikasta. Aiheesta ja sen sivusta on kirjoitettu niin paljon, että kooste riittäisi useampaan blogitekstiin, ja tässä ei sukelleta siihen kaninkoloon sen syvemmälle. Hengitystekniikoiden lisäksi ravitsemus, uni ja palautuminen sekä liikunta ovat osa suurempaa kokonaisuutta. 

Mutta hyvällä hengittämisellä pääsee jo pitkälle – ja tältä tieltä ei aina ole paluuta entiseen. 

Hyviä hengityshetkiä. 

Tarvitsetko apua mielenhallinnassa? Mielentaito tarjoaa ratkaisut ja vinkit sujuvaan arkeen. Tustustu MindCoach -stressinhallintavalmennuksiin tai ota yhteyttä.